Uskalla unelmoida.
Älä epäröi antaa itsellesi kaikkea sitä, mistä unelmoit.
Tulevaisuus ei tule, se tehdään.
Olen viime aikoina törmännyt tämäntyyppisiin viesteihin entistä useammin. Olenko itse vain virittynyt tälle taajuudelle, vai onko eetterissä entistä enemmän unelmoijia?
Yllättävää kyllä minussa, ainaisessa taivaanrannanmaalarissa, on herännyt tämän yltiöoptimistisuuden keskellä pieni skeptikko. Ihanko että kaiken saa elämässä, jos vain riittävästi haluaa jotakin ja uskoo sen olevan mahdollista?
Esimerkiksi The Secret- ja The Power -kirjoissa tämä ajattelutapa viedään niin pitkälle, että ihminen pärjää ilman silmälaseja tai muuttuu kankeasta notkeaksi yhdessä yössä, jos vain uskoo sen olevan mahdollista. Kröhöm. Anteeksi nyt vaan, mutta ei ihminen voi psyykata itseään mihin tahansa. Eikä elämä ole kauppa, jonka hyllyiltä voi valita vain itseään miellyttäviä asioita.
 |
| Tuosta pitäisin, ja tuosta... Kuva: EveryStockPhoto. |
Mutta siltikään en malta olla unelmoimatta. Unelmista tulee onnelliseksi, vaikkeivät ne olisi toteutuneetkaan.
Yksi oma unelmani liittyy Venetsia-nimiseen punatiilirakennukseen Lapinlahden sairaala-alueella. Haluaisin pitää siinä majataloa. Luonnon helmassa, keskellä kaupunkia. Me asuisimme yläkerrassa, keskikerroksessa olisi huoneita ja alakerrassa ravintola, joka levittäytyisi kesällä suurelle laiturille, veden päälle.
 |
| Unelmani, aivan tuossa vastarannalla. |
On ihana suunnitella unelmaansa yksityiskohtia myöten. Minun majatalossani vuoteet sijattaisiin sata vuotta vanhoihin, pitsikoristeisiin pellavalakanoihin. Aamiaisella syötäisiin luomupuuroa ja kananmunia. Salaatteja ja yrttejä saataisiin siirtolapuutarhasta ihan vierestä. Kesäapulaiset olisivat fiksuja ja ystävällisiä nuoria. (Niin kuin saaristossa!) Pihapuihin ripustettaisiin valoja, jotka sytytettäisiin kesäiltoina. Niitä sellaisia, missä on erivärisiä hehkulamppuja nauhassa.
Olen käyttänyt paljon aikaa miettien näitä kaikkia asioita. Tietäen, että Lapinlahden sairaala-alueelle on näillä näkymin tulossa hyvin erilaista toimintaa. Nuorten päihdeklinikka, kehitysvammaisten asuntoja ja ryhmäkoti ja niin edelleen... Kaikki tarpeellisia aivan varmasti. Mutta niin on minun unelmanikin minulle. Jokaisen yksityiskohdan miettiminen on tehnyt minun hyvin onnelliseksi.
Mistä sinä unelmoit?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti