Anitskovin sillan hevosia. |
Slaavia menoa
Kesän ensimmäinen hellepäivä tuli vietettyä bussissa, jossa ei toiminut ilmastointi. Vessa toimi kuin bussin vessa. Rajalla vietimme kai kolme tuntia. Pysähdyimme Viipuriin syömään, missä liki viidenkymmenen maksetun lounaamme varaus oli mystisesti kadonnut. Lopulta selvisi, että pari tuntia pöydällä seisseet majoneesisalaatit olivat kuin olivatkin meidän.Seuraavana aamuna lähdimme kiertoajelulle. Oli kylmää ja sateista. Nyt ilmastointi toimi. Venäjänkielinen rouva kertoi vivahteikkaasti ympärillä näkyvistä maisemista. Tulkiksi tempaistu suomalaismuusikko käänsi: "Oikealla on joku paloasema. " Tai "Oho! Täällä Pietarissa on kuulemma 600 siltaa!" Ruuhkien ja liikennejärjestelyjen takia kiertoajelumme hieman venähti, ja Eremitaasin kiertäjille jäi aikaa läpijuoksuun tunnin verran. Sama tulkki jatkoi kuulemma samaan tyyliin: "Oikealla on joku Prembrant. Ja tässä on Jeesuksen perhe." Itse vietin päivän suosiolla kaupungilla.
Entinen ateismin museo. |
Ryhmämatkat ovat selvästikin oma taiteenlajinsa. Tulipa opittua, että kannattaa tarkistaa, käyttääkö matkatoimisto alihankkijaa matkan käytännön järjestelyissä. Ja että vaikka kaikenlaista tapahtuu, seikkailumieli kannattaa yllättävän pitkälle. Jos kaikesta tästä huolimatta oli hauskaa, voi kai syyttää vain mukavia työkavereita!
Kuvat otti mies, ©Annan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti