Kesä in memoriam

Tänään vietin sadepäivää hieman ristiriitaisissa tuntemuksissa. Tällaiset harmaatakin harmaammat päivät ovat ihania siinä mielessä, että saa hyvällä omallatunnolla viettää vaikka koko päivän kotosalla. Voi lueskella, kokkailla, hoitaa kotihommia ja mitä nyt mieleen juolahtaakaan. Mutta harmaus on siinä mielessä kamalaa, että sen tietää muuttuvan astetta tummemmaksi pian. Syksyn lehtien räiskyvissä väreissä rimpuilee viimeinen yritys ja sitten se on ohi.

Esimerkiksi näitä hetkiä jää ikävä

Puistoespressot!

Fiskarsin antiikkimarkkinoilla. Bongaa elävä lapsi!

Nostalgikko in action.

 

Matkalla.

Puistoaamiainen.

Samana päivänä poimitut Rossin mansikat.

Kesän lämpimin päivä Porvoossa.

Kotilämpö!

Kun laittaa kurkkuja, tietää, että syksy on lähellä.

Kuin protestina päättyvälle suvelle menen tänään KESÄkino Engeliin katsomaan hipsterielokuvaa. Siitäs saatte, pimeyden voimat!