Viimeaikainen toimintani ei oikein ole linjassa asettamieni tavoitteiden kanssa. Ihan saa ihmetellä, miten kummassa kaikkien näiden tekstien jälkeen pystyn edelleenkin perustelemaan itselleni yli kymmentuntisia työpäiviä. Ei sille taida järkevää selitystä olla. Diagnoosi taitaa olla jonkinasteinen työnarkomania. Tai sitten vain lupaukset itselle ovat helpoimpia pyörtää.
Pari viikkoa sitten päädyimme saunan lauteilla kahden ihanan naisen kanssa päätelmään, että tilanne vaatii toimintaa, jos mikä tahansa asia valloittaa liikaa tilaa elämästä. Nyt olisi sitten toiminnan aika.
Pääsiäisen jälkeen en esimerkiksi enää luota inspiraatioon liikunta-asioissa. Sitä nimittäin on todella harvoin seitsemän jälkeen illalla. Viimeisimmän kimmokkeen liikuntaan sain pitkänäperjantaina, kun eräs nelivuotias nosti paitaa ja pörisytti puoli tuntia antaumuksella tekopieruja alaselkääni. "Ihanan pehmeää ja viileää", hän kommentoi. Lasten suusta kuulee totuuden. Tai sitten tämä poika on yhtä innostunut pörisyttämään moottoriveneitä isompien tyttöjen takamuksiin vielä parinkymmenen vuoden päästä… Joka tapauksessa pääsiäismunien vetovoima lieveni hiukan.
Pääsiäisen jälkeen odottaa myös ensimmäinen työhaastattelu, mistä olen todella innoissani! Viime tekstin työnhakuangsti karisi sen mukana. Eräs ystävä auttoi minua ymmärtämään sen, että eteenpäin päästäkseen on siedettävä epävarmuutta, ahdistusta ja muitakin epämiellyttäviä tuntemuksia. On siis löydettävä itsestään rohkeutta ja uskallusta.
 |
| Sweet dreams are made of these. |
Tämän viikonlopun asemapaikkani on Turun lähistöllä. Kirjoitan näitä rivejä pienessä vaaleansinisessä saunakamarissa. Olo on uskomattoman levännyt.
Nautinnollisia lomapäiviä!
Olenko mä jo linkittänyt sun blogissa Danielle LaPorten mahtavaan Sizzle Reeliin: http://vimeo.com/27275409?
VastaaPoistaEnsimmäinen oppi: "There's no such thing as life balance -- the pursuit of life balance is action causing us more stress than craving for balance itself."
Mä uskon siihen että vain fiilis ratkaisee. Jos sulla on hyvä ja innostunut ja kevyt fiilis, kun painat pitkää päivää, niin paina pitkää päivää. Ja jos ei ole, tee jotain muuta. :-)
Jos kukaan ei saisi koskaan tietää, miten paljon oikeasti teet juuri nyt töitä, haluaisitko silti vähentää töiden tekemistä?
Kiitos vinkistä! Täytyypä käydä tutustumassa!
VastaaPoistaTuo "jos kukaan ei saisi tietää" -kysymyksesi on todella paha. Vaikea vastata ennen kaikkea siksi, että olen siitä onnellisessa asemassa, että saan tehdä työtä, josta olen lähes joka päivä fiiliksissä.
Toisaalta tiedän, että kehon ja mielen hyvinvointini vaatisi enemmän vapaa-aikaa. Kehon hiljaista protestia on ollut havaittavissa.
Eli vastaukseni taitaa olla, että olosuhteiden pakosta joudun lyhentämään päiviäni, ainakin joksikin aikaa :D
Onnittelut työhaastattelupyynnöstä <3
VastaaPoistaKiitoksia! Haastattelu oli tänään, ja olen kuulemma puhunut siitä jo pari tuntia :)
VastaaPoista