tiistai 17. heinäkuuta 2012

Lomalla viimeinkin

Vaikka olenkin joskus saavutettuja etuja kritisoinut, yhdestä etuudesta en olisi valmis itsekään luopumaan. Nimittäin lomasta.

Moneen muuhun kulttuuriin verrattuna suomalaiset lomat ovat muhkeat. Olen kuullut kysyttävän, että mihin me suomalaiset pitkiä lomiamme tarvitsemme: meillähän on kaksi päivää lomaa joka viikko! Todellakin, monella suunnalla maailmaa viikonloppuvapaatkin ovat utopiaa, puhumattakaan useamman viikon tauosta, jonka syyksi riittää  se, että on kesä.

Lomalaiselta saattaa unohtua sellainenkin arkinen asia kuin kameran piuha.
Siispä järvimaisema Wikimedia Commonsista.


Senkin uhalla, että vaikutan ahdasmieliseltä ja itsekkäältä ja että oikaisen moniakin sosiaalipoliittisia epäkohtia, olen sitä mieltä, että pohjoisessa tarvitaan kesälomaa, kenties kipeämmin kuin muualla. Tuntuu, että talvella moni elää vain puolittain, tarvitsee enemmän unta, elää lomaa varten – tai paremminkin herää eloon vasta lomalla. On enemmän elävä kuollut kuin elävä. Menee sänkyyn yhdeksältä palatakseen pimeyteen seitsemältä. Joskus tuon pimeyden katkaisee pakettimatka etelään. Antakaa anteeksi huono makumme. Meille täytyy sallia Kanariat ja Pattayat. Olemme epätoivoisia! 

Vaikka säät eivät ole tänä kesänä suomalaisia suosineet, on sentään useimmilla ollut tai tulossa loma. Ja sehän riittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti