Terveissi Turust!

Tänä viikonloppuna otimme varaslähdön kesälomaan Turussa. Emme ajaneetkaan tällä kertaa suoraan mökille, vaan yövyimme hotellissa keskustassa. Yleensä illanvietto kaupungissa on nimittäin tyssännyt siihen, että jonkun pitäisi olla ajokunnossa paluumatkallakin… Hotelliyön ansiosta saimme nauttia Turun upeista ravintoloista ja iltatunnelmasta. 

Hopeareunukset kuin tilauksesta.

Turku on upea kesäkaupunki kaikin puolin. Monessa suhteessa mukavampi kuin Helsinki. Ensinnäkin Turussa on joki. Ja sen myötä sillat ja Föri. Arkkitehtuuri on täällä myös erittäin kaunista. Mutta jos nyt aivan rehellisiä ollaan, edullinen hintataso tekee elosta erityisen mukavaa. Lähipiirini on tämän saman vuodatuksen saanut kuulla jo moneen kertaan, mutta toitotanpa nyt vielä kerran.

Enemmän vähemmällä 

Torilla on edullista jo nyt. Kympillä saa torilta kassillisen eikä kahta pientä rasiaa. Aluksi ihmettelin, että ovatko mansikat täällä jo kallistuneet, kun ensimmäisessä kojussa oli hinta 3,80 e - melkein sama hinta kuin Helsingissä. Mutta huh, nämä mansikat olivatkin suomalaisia. Vitosella sai kilon espanjalaisia mansikoita.

Edullisemmat hinnat eivät suinkaan rajoitu vain torille. Jokirannan ravintolat ovat ehkä kalliimmasta päästä mutta tietysti aivan ihania. Erityisesti Tintå, joka voitti viime kesänä sydämeni vuohenjuusto-mansikka-tryffeliöljyleivällään sekä lasillisella Cuvee 8 -nimistä valkoviiniä. Spontaani reissumme ei kuitenkaan suonut niihin mahdollisuutta. Mamiin ja Tintåån pöytävaraukset on tehtävä viikonloppuisin pariakin viikkoa ennen. Päädyimme siis sympaattiseen bistroon Le Porciin joen toiselle puolelle. (Kuulemma tois puol jokke ei sanotakaan itsestä katsottuna, vaan käsite on pysyvä. En kuitekaan ole riittävän turkulaistunut, jotta tietäisin kummal puolel jokke sitä nyt oltti.) Joka tapauksessa olin pääsemässä siihen, että edullista on myös ravintoloissa. Ainakin minusta lasillinen hyvää punaviiniä neljällä eurolla on hyvä kauppa. 

Päädyimme ottamaan puolen litran karahvin punaviiniä ankan ja porsaan painikkeeksi. Täydellistä! Karahvi on kahdelle juuri sopiva määrä. Aiemmin olimme jo nauttineet Viinille-baarissa lasilliset pienemmän samppanjatalon grand reserveä hintaan 7,50 e. Sekään ei ollut mikään tarjous. Voi huokaus sentään.

Ovatko turkulaiset hintatietoisempia?

…vai mistä entisen pääkaupungin edullisemmat hinnat johtuvat? Minulta ei heru ymmärrystä Helsingin kalliille hinnoille. Eläminen on muutenkin kalliimpaa mm. korkeampien asumiskustannusten vuoksi. Miksi siis kaiken muunkin pitää olla kalliimpaa? Toki stadilaisravintolat joutuvat maksamaan korkeampia vuokria, mutta ihanko näin paljon? Toripaikkojen kuvittelisi olevan jotakuinkin samanhintaisia ympäri Suomen, joten siellä hintatason taitaa määrittää kysynnän ja tarjonnan laki. Jostain se on helsinkiläisenkin herneensä ostettava.

Mutta on se Turku kiva. Ehkä jopa niin kiva, että jossain vaiheessa katsoimme huvikseen, millaisen asunnon saisimme vaihdossa, jos muuttaisimme länteen. Keskustan tuntumasta, vanhasta talosta, sata neliötä isomman, puistonäkymillä ja omalla tornilla. Hei haloo! Taidan kohta ottaa asian uudelleen harkintaan.

Kunnollista kahviakin näytti saavan myös sunnuntaisin. Hemmetin turkulaiset, onnen myyrät.

Kuvat ©Annan